Siirry pääsisältöön

Verkostoituminen

Mielenkiintoni ja intoni verkostoitumiseen on suuri, koska mielestäni sillä on kallisarvoinen vaikutus mahdollisuuteeni saada työtä opettajana. Niinpä tein kuten useimmat meistä, kun yritämme etsiä lisätietoa jostain, googlasin sanan verkostoituminen. Kymmenestä ensimmäisestä linkistä useimmat veivät erilaisiin listauksiin sekä neuvoihin siitä, miten kannattaa verkostoitua. Sanat, jotka ensisilmäyksellä huomaisin eri linkeissä toistuvan olivat mahdollisuus, vahvuus ja ylläpito. Näiden kolmen näkökohdan avulla ajattelin tarkastella omaa tähänastista verkostoistumistani opettajana ja omia heikkouksiani sekä vahvuuksiani verkostoitumisessa.

Mahdollisuus
Kuten jo ensimmäisessä virkkeessäni totesin, uskon todella hyvien verkostojen luomiin uramahdollisuuksiin. Duunitorin verkostoitumislinkistä löysin asialleni tukea. Sivun mukaan "Nykypäivänä jokainen voi vaikuttaa omiin uravalintoihinsa. Työnhaku vaatii aktiivisuutta ja verkostoituminen voi helpottaa ja tehostaa prosessia." 

Ylen artikkeli verkostoitumisesta johdatti minut Sitran (www.sitra.fi) sivulle, jota mielestäni voi kuvata työelämäkohtaisen tiedon aarreaittana. Ja Sitran sivuilta löytyi mielenkiintoisia faktoja siitä, kuinka tärkeää verkostoituminen ihan tutkitustikin on. Sitran Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimuksesta ilmenee, että vain 23 prosenttia suomalaisista on päätynyt nykyiseen työhönsä avointa työpaikkaa hakemalla ja noin 70 prosenttia on löytänyt työtä muita polkuja pitkin. Sitran teettämästä laajasta työelämätutkimuksesta selviää puolestaan se, että "Työ löytyy yhä harvemmin työpaikkailmoituksiin vastaamalla, joten verkostot ja oma-aloitteisuus ovat työnhaussa korvaamattomia apuja. Vaikka suomalaiset tunnistavat verkostoitumisen merkityksen, vain kuusi prosenttia pitää sitä vahvuutenaan." Nämä yhdistämällä voisin esittää johtopäätösen, että kuitenkin lähes 70 prosenttia saa työnsä verkostojen ja aktiivisuutensa avulla. Verkostoituminen ja aktiivisena pysyminen ovat siis uskomattoman tärkeitä tekijöitä itsensä työllistämisessä.

Tähän mennessä ainut työhaastatteluni opettajan töihin meni mielestäni hyvin, mutta johti lopulta kielteiseen päätökseen. Perusteluina olivat kaksi asiaa: valitulla opettajalla oli enemmän opetuskokemusta sekä paremmat verkostot. Verkostoitumista ei siis pidä aliarvioida. Se jos kirjoitan tätä blogia, luon nettisivut ja postaan instaan, ei auta minua urallani mitenkään, jolleivat ne koskaan tavoita ketään, joka kiinnostuisi minusta opettajana ja haluaisi antaa minulle mahdollisuuden todistaa taitoni. Ja löydän nämä ihmiset vain verkostoitumalla ja olemalla aktiivinen.


Vahvuus
Jos heikkouteni opettajana on se, että minulla ei ole tarpeeksi opetuskokemusta, niin vahvuuteni ehdottomasti on se, että olen helposti lähestyttävä ihminen, eikä minulla ole vaikeuksia tutustua uusiin ihmisiin. Työelämäntutkimuksesta kirjoitetussa artikkelissa oli eräs väliotsikoista seuraavanlainen: "Luovuus, empaattisuus ja verkostoitumistaidot kullanarvoisia". Ja nuo kolme ominaisuutta minulla todellakin on, nyt vain täytyy alkaa käyttämään niitä enemmän hyväkseni.

Ensimmäinen askel: Syyskuun viimeisenä päivänä matkustin Helsinkiin Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa järjestettävään seminaariin: Tule ja parasta - korkeakoulut pedagogiikan, oppimisen ja työn äärellä. Seminaarin teemoja olivat opiskelijoiden kiinnittyminen työelämään, digipedagogiikka sekä opettajien pedagoginen osaaminen ja sen kehittäminen. Päivä oli mielenkiintoinen ja valaiseva. Yritin parhaani mukaan imeä kaiken mahdollisen tiedon sekä verkostoitua, verkostoitua ja verkostoitua. Heti aamulla päätin, että nyt vain rohkeasti puhumaan kaikille ja ottamaan kantaa. Tilaisuus alkoi aamiaisella ja etsin ensimmäisen yksinäisen ihmisen ja menin esittäytymään ja puhumaan hänelle. Tämä henkilö oli Kotkasta ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta. Tästä päivä siis lähti eteenpäin ja tapasin opettajia ympäri Suomen. Mielenkiinoista oli se, että monet opettajat kysyivät mielipidettäni ja ideoitani moneen asiaan kuten digiopettamiseen, tietämättä edes kuka ja mistä olin, mutta olin kai tehnyt jonkinlaisen vaikutelman omana itsenäni, koska minua kuunneltiin ja minulta kyseltiin.

Seminaarista jäi hyvä fiilis, sain siitä uusia ideoita omaan opetukseeni ja uraani sekä toivottavasti kontakteja, joita tapaan vielä uudestaankin näissä kuvioissa. Se myös lisäsi uskoani siihen, että minä olen hyvä opettaja ja minulla on annettavaan oppilaiden lisäksi myös muille opettajille. Ja mikä parasta Haaga-Helian ammattikorkeakoulu alkoi seuraamaan minua instagramissa 😍

Ylläpito
Toinen asia, mitä uuden verkoston luomisen aikana ei pidä unohtaa, on vanhat verkostot ja niiden ylläpito. Olen kahden liiketalouden opettajan kanssa, joihin tutustuin opettajaksi opiskellessani, perustanut BusinessOpet WhatsUp ryhmän ja sen lisäksi, että he ovat superihania naisia, he ovat myös linkkejäni Turun sekä Satakunnan ammattikorkeakouluihin. Järjestin meille Aleksis Kiven päivänä illalisen Ravintola Karuun. Olipa mukava ilta! Tämä kolmen liiketalouden opettajan verkosto on upea. Meillä oli hauska, mutta myös hyödyllinen ilta. Saimme ja annoimme ideoita ja vinkkejä toisillemme. Aika meni kuin siivillä. Molemmat opettajat lupasivat myös minulle vierailija luennot omiin kouluihinsa ja niitä todellakin odotan innolla. Ihanaa päästä opettamaan, saada kokemusta ja päästä käymään kouluissa sekä laajentaa verkostoja.


Eli tästä on hyvä jatkaa. Ja rakentelemaan uusia verkostoja sekä ylläpitämään vanhoja. Ihanaa ja tuotteliasta syksyä kaikille 🍁🍂 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Haaveista totta!

Luin Lori Nelson Spielmanin kirjoittaman kirjan Kymmenen unelmaani. Kirjassa päähenkilö on tehnyt neljätoistavuotiaana listan haaveista ja unelmistaan ja joutuu kaksikymmentä vuotta myöhemmin käymään listan läpi ja toteuttamaan tavoitteitaan. Millaisen listan sinä olisit nuorena tehnyt? Kuinka monta haavettasi on käynyt toteen? Onko jotain vielä toteuttamatta? Noin kymmenen vuotta sitten tajusin, että minun haaveeni on olla opettaja. Jälkeenpäin tarkasteltuna olen koko elämäni ajan ollut sisäisesti opettaja, mutta tajusin sen vasta kolmekymppisenä. Olen ollut nuoruudessani esimerkiksi tukioppilas, isonen (ryhmänohjaaja seurakunnan nuorisotoiminnassa), vapaaehtoistyöntekijä, tiedotustoimikunnan puheenjohtaja ja tyttökerhon vetäjän sijainen. Olen ohjannut muita ja nauttinut siitä. Myös työelämässäni markkinoinnin ja myynnin alalla, olen usein ollut muiden kouluttaja ja nauttinut siitä. Hyppy uuteen on aina jännittävä, haaveilee siitä tai ei. Siksi kun tajusin haaveeni ja aloin tehdä ...